Linnuista

.
.

Ikävöin lintua, niitä lintuja

lintuja joiden keskellä

linnun pyrähdys, aavistus väristä

lintujen nopea keltaisuus

että häviää linnun vihreä, niin nopea

linnun lentoviiva

linnun ääni tsri-tsri tsjir-tsjir laulusäe

nimettömien lintujen tirskahdus.

Linnut ikkunatiu´ut

näkymättömät ikävälinnut

.

. 

.© chr.

Unien yhdeksäs kirja

.
.
Kertoo tarinaa tarinassa

Lopulta kuningas pyytää suudelmaa
(hän on polvillaan)

edelläkiiruhtava katoaa kulmasta

helma.


minne jätän ruumiini
pystytän merkin, lipun
arat huulet, kruunun
kirkkaan valojuovan.
.
.
.© chr.

Unien kahdeksas kirja

.
.
Tunsin peukalolla reunan
maan ja taivaan rajan,
     (taipunut paljas niska)

työnnät itsesi kauemmaksi,
vaikka
vaikeroit lähelle rajaa

näkymätön kaikkeus
.
.
.© chr.

Unien seitsemäs kirja

.
.
Sydämet yöllä
hidastetusti kasvokkain,
suuhusi, mustaan esirippuun, puhkeaa
nielun tunneliaukko

reunalta häviää sukeltaja
.
.
.© chr.

Unien kuudes kirja

.
.
Tuuli kääntyy ja pysähtyy kohti, katsoo
rytmitön vaatteen lepatus,
papyrusihon reuna pala palalta
kuusituhatta vuotta
.
.
.© chr.

Unien viides kirja

.
.
Puki minut veteen veden vaahto
kämmenestä kudottu vaate
se oli poretta
koputus jalkapohjista
.
.
.© chr.

Unien neljäs kirja

.
.
seison ajan sillalla
             (tapahtumat yhtaikaisia)
heitän suljetun oven koputuksineen
syvyyteen, hohtaa sen
nyrkillä hakattu, pudotus
.
.
.© chr.

Unien kolmas kirja

.
.
Yö puhuu lakkaamatta
virran nopea,
ainoa tuleni liekinsydän sydämeni
sinivihreä
- palava oranssi!

Suitsukepöly, putoaa minuutti
.
.
.© chr.

Unien toinen kirja

.
.
Maanalainen valas kääntyy
(sen ahtaus)
työnnän sinua taivasta vasten,
yön korkea
.
.
.© chr.

Unien ensimmäinen kirja

.
.
Unien ensimmäinen kirja:
tummasointinen poppeli
sellon valssi tuoksuu 
kiiltäväpintainen jokainen osa. 


Tapasin hänet eilen
peukalopainelulla etsin ääntä,
(etäinen nauru)
yön tungoksessa kohta
.
.
.© chr.

Kirkkaana

.
.
Siwan ovella katulehmuksen latva
naakkojen painosta elävää pintaa
musta

väärin nähty väri,
kirkkaana.
.
.
.© chr.

Jono

.
.
Iltaöisin ikkunani alle kokoontuvat iloiset seurueet
puhelevat, lausuvat, laulavat, moniäänisesti koiriensa säestyksellä
Parvekkeilta heitä kannustetaan
parvekkeilta putoilevat laastit, lasit, maahan tiilet, markiisit
leijailevat viirit, viiriäiset, viini
nopeat naurut
aaltoilee yö aaltoileva aika,
kokoontuu väsymys, ja hajoaa tosi.
Iltaöisin ajavat sykkivät henkilöautot, äänimerkit peruuttavat, 
korvalta alas
lattiaa
maa

.
.
.© chr.

Ei enää ole

.
.
Huone irtoaa esineistä
täydellistä pimeyttä ei enää ole
se kuuluu entiseen elämääni,
jota ei enää ole
                             äänettömyys
                             avaruus

sinisessä musteessa läpikatsova silmä.
.
.
. © chr.

Piha

.
.
Vaahteran pudonneet värit
sisemmän pihan kivetyksellä

kuun alta sysinäkymättömään.
.
.
. © chr.

Silmäykset

.
.
Vyöttyvät vaatteet
silmäykset
olen vieläkin sisälläsi helähtää


Nukkuvia liikkeitä en nähnyt
untasi
hukatun järven verran haparoi tyyni
.
.
. © chr. 

Risti

.
.
Sielun risti
hän haluaa meidän heti muuttuvan
ristinsieluista toistemme omaisuudeksi,
väkisin tinakupissa sulattaa, hotkaista
purskuttaa suussa
niellä henki, torvi
.
.
.© chr.