.
.
Viisi päivää talvipäivän seisaukseen. Pakkanen laskeutuu uusi lumi, ohut kerros vesisateen pehmentämään maahan, Ketun pihaan ja portaalle.
Liu'umme valveille, nousemme vasta kun hämärtää, nousemme kuun jälkeen, kuun perässä, ja rakastamme hitaasti; kesti 51 vuotta päästä tähän. Tähän, sanon ja osoitan tilaa välissämme, väliä välissämme; kantamaa, polttoväliä. Etäisyyttä, jota ei enää ole.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti