19.11.24
Kuuvalon metsässä heitän tähdet selkään ja kuljemme aamureunaa kohti. Maa säkenöi kimmellystä lyhdyn keilassa, jaloissamme, käpälissämme. Ennenkuin pohjoinen ottaa vauhtia, vetää henkeä sisään, ja alkaa puhaltaa tyyntä uuulos, Kettu nostaa kuonon ja ulvahtaa. Oppinut sen minulta. Minä oppinut kulkea sen tahdissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti