torstai 4. kesäkuuta 2020

Kuljen

.
.
Kuljen tyhjissä huoneissa
puhallan ovia kiinni
mitään ei jää jäljelle;
verhot ilmavirrassa, kiviruukku,
kampauspöytä, kadonneet kesähuoneet
avautuvat toinen toisensa jälkeen.
Kuvittelen olevani siellä,
yhä kuvittelen kaiken läpinäkyvän
.
.
chr.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti