lauantai 23. toukokuuta 2020

Uutta lunta

.
.
Uutta lunta putoilee oksilta kaulukselle, 
sulaa sisään, kylmä puro rankaa alas. 
Kerrotaan, että nukkuvan hirven päältä lumi ei sula, eläimet häviävät valkoiseen.
Siihen mennessä, kunnes ehkä joskus saamme tavata, kuvittelen muuttuneeni itsekkin lumen väriseksi, pysähtyneessä ajassa.
Polut ristiävät ja kulkevat taas erilleen.
.
.
chr.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti