.
.
Neljä päivää.
Aamulla ulkoportaalla vesiämpärin pinnalla kelluu pieniä yöperhosia, ikkunanpielessä ampiainen etsii tietä aurinkoon, samoin sisällä kaikki muut nimettömät kaksisiipiset. Kamarissa taistelee loispistiäinen; se tarttuu sormeeni, mutta ei ulkona tahdo lähteä lentoon, paeta; ehkä se etsii sopivaa kohtaa muniakseen ihoni alle. Vasta kun ravistan kättä hyönteinen häviää.
Ne, mitkä sukeltavat kahviin, kuolevat. Ne, mitkä eivät voi vastustaa viiniäni, kuolevat. Ne, mitkä jäävät sisälle taloon, unohtuvat, kuolevat. Ja myös ne, mitkä kannan ulos, kuolevat.
On hyvin lämmin päivä, ehkä 14°. Oranssinruskea syyskorento laskeutuu paidalleni.
.
.
chr.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti