Ilta-Sanomien otsikko odottaa superkuuta
kirjoitan pöytäkirjaa puhtaaksi
puoliskoni, pitkä mies, pesee ikkunoita
ravistelee pisaroita tase ja tilinpäätös
käden laajat kaaret chifonet.
Kuu on lähinnä maata tänään
voimakkaassa vuorovedessä lista pilkkuvirheistä,
johtolause ehdotukset parvekkeen kaiteella
orava tuuli hännässä selkää vasten
mäntyjen kaari idästä länteen
läänneestää iitään keiinuu alaoksalla räkätin pesä
parittelun kolmiodraama.
Välillä jännitän polvitaipeesi selloa
pitkin ottein nelisäe, historiikkiprojekti
nyt näkyvät puiden värit ja
aina sama puoli kääntyneenä kohti Maata,
vetovoimassa lentävät kuivauslasta, jousi,
sonaatissa kanelihillo
ruokapöydällä Trube-leipomon herkkuboston,
googlaamme sen, totta on
Kuopiosta.
Hyvä, hienoa Aavistan tässä jotain uutta, keväänuutta Chr.:ää.
VastaaPoistaSinulla on se kyky: tehdä arjesta juhlapäivä, arjen askareista tavoittelemisen arvoista. Ihanaa. Sillä arkea on niin paljon ja juhlaa niin vähän.
VastaaPoistaOlen aina inhonnut sunnuntaita. Se on lopullinen ja pakonomaisen jäykkä, mutta arjen pysätyneisyys, pienet teot, jotka eivät näy kauas, kauneus voih, se on hienoa.
VastaaPoistaKiitos kun huomasit LL.
Ja kiitos, JM, kevätuus ompi usein hetkellistä :)
Vauhdikasta, sujuvaa, hauskaa, kiinnostavaa, monitasoista... :)
VastaaPoistaHei Chr! Vauhdikasta runoutta alusta loppuun.Tuntuu kuin olisit läppäri pöydällä ja ikkunanpesutarpeet toisaalla, ikkunan pesua kuun
VastaaPoistanoustessa yön yli. Välillä näppäilyä koneelle ja
luontohavaintojen lomassa nauttia bostonkakkua
kenties caffe parisienneä kupissa. kiitos upean kevyen syvällisestä runostasi. Ps. viikonloppuja tekevävnä immeisenä ne su ovat ihania saa olla ihan pihalla kaikesta.