.
.
Kerään aukealta hiukseni
käsiin tuolta kaukaa harmaita,
pitkiä, ja tuolta ääreltä,
hellät nikamat notkelmasta
kuinka anteliaasti taipuvat
(vaellusalueen reunoille)
häviävät, pienemmät eläimet
ja lampaat, ne laukkaavat kasvoillani
rinnettä ylös ylös näkymättömiin
kuin hellettä karkaavat pilvet,
ihoa iltataivaalla.
.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti