sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Heleää helluntaita - jännityskertomus

.
Tuhkasillan notkossa onnistuu hyttysen yltäkylläinen veriateria.
Pirunpellon kukkahämähäkin myrkkypistin seuraa loisivaa villakärpästä.
Nummikiitäjäisen ahnaat koukkujalat tarttuvat kohteeseensa kuin
Harmisuolla isäntäänsä kiinnittynyt samettipunkki. Kuulee huudon;
hietapistiäinen raahaa lamautettua koloonsa.

- "Sen jalat irtoavat herkästi", miettii Haaskaholman hepokatti, musertaa saaliin.
Vesimittari pyydystää uimataidottomat, näkee
Haudankorven lammessa kelluvan suursukeltajan uhrin, tyhjän kuoren.
Käärmemäen suolla vesiperhosen toukka iskee terävät leukansa,
omaan veljeen,
nauttii saaliista samaan aikaan kuin imukärsällään tähtää raatosaarelainen piikkilude.

Turkkilo hautaa kuolleita Ampumaradalla.

Koirakedon pimentyneessä ojassa
kiiltomato imee uhrinsa liuotetut kudokset,
ja sammuttaa valon.

© chr.

1 kommentti:

  1. Elämän jatkuvaa jännitystarinaa maalla ja veden alla. Kuolema toisen elämä näin se. Iskevää ja selvää tominnallista tekstiä. Tuhkasillan, pirunpellon yms paikannimet lisäävät synkkyytä
    runoosi herkullisesti ja kiitos palautit nuo ajat
    jolloin näitä tutkittiin innolla.

    VastaaPoista