.
.
Ilmakehän jääkiteistä
Loistaa ikkunaani eräs tähti
Sen renkaat
Pitää vain oppia näkemään, ja nimeämään
Cirrostratuksen siitepölyn, miten
Hiukkasten valo siroaa ja männyt syttyvät.
On metsähorisontti
On olemassa valkoisia kukkia pilvien reunoissa
Mantelipilvet, väripilvet
Ylös, alas ja sivuille, kymmeniä kilometreja
On olemassa kulmissa
On mahdollisuus tunnistaa
Saapuvat pilvet ja sivuauringot.
Syön pieniä aurinkoja iltapalaksi
aukeamia
Sirottelen niillä pihan peittoon
Ja metsä sirottelisi linnut
Nokat ja laulun.
On olemassa yksinäisyyden tutkija
On sävelletty kvartetto aikojen lopulle
On tuhkaa ja lintujen kuilu
On kuihtumattomuutta
Mutta Ennen kuin aamu on täysi
Ja linnut aloittavat laulun
Kukonlaulun, fasaaninaskeleen
Kaikki on lopulta hyvin
Eikä kukaan kaipaa mitään
Enkä itse kaipaa minnekkään
Eikä ole vielä kevät
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti