perjantai 14. elokuuta 2015

.
.
Sinä Rakkaani
Mikä oli meidän arkemme?
Korpinen pursimo tuoksuu
kehrääjä horrostaa puussa
oraakkelilintu

Arki eli meistä
saunalammen pinnasta, erillään
erämaalammen pinnassa
Kaakkurin vetämä viiva.

Hyräile vielä kaulaani vasten
teet sen, kuulen.
Puet, puen, taas takkia päälle,
erkanemme aina, taas, uudestaan.

Omenat kypsyvät
silmät aukeavat.
.
.
. © chr. 


1 kommentti:

  1. Osaanko pukea sanoilleni sanat
    Kuullostella erkanemisen arkea
    Tuntea haikeuden kauneuden
    nyt eilen joskus toiste.
    Ilman tuoreutta elämään
    Voi kun on hienoa lukea tätä. kiitos CHR kl

    VastaaPoista