torstai 17. lokakuuta 2013

Pöydällä

.
.
Pöydällä halkinainen peura
kylkiluukopat levällään
                                       kärpänen
sänky matto kahvinkeitin

eikä pelota
viimeinen päiväohjelma
horisontti hymyilyttää täydessä pimeässä.
Lämpimät lihakset.
Maa on märkää, ja jalat kastuvat
lumi iholla muuttumaton
tyynessä ilmassa valppaan eläimen
pako

noukin syliin putoavia murusia


.
. © chr.
.

1 kommentti:

  1. Jesh, elämän ahnaus. tutkimisen, havainnoinnin tarkkuus;
    ei riitä edessä olevan peuran halkinaisuus - runon lopussa poimitaan sylistä murusia. ai kun kivaa, ihanan pelottavaa.

    VastaaPoista