.
.
Jossain posken, kyynärpään ja polven välillä
Sijaitsee maastossa arvaamaton kohta
Sen on täytynyt muodostua yhdessä yössä
Kun lumi on jo lähes sulanut
Ja jäät liuenneet järveen
Ainoastaan rannassa kelluu helisevä nauha
Vaellan ajan ja paikan ulkopuolella
Näen vedenalaisia maita, sademetsää
Kiviä nukkumassa navoilla;
Sukellan solisluulle,
Se on toivomusluu
Hennon laulun ajama
.
.
chr
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti