sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Isä Davidin rukous

.
.
Temppelialueen vuosituhannet riippuvat raskaina
lehteviä oksia täydessä kukassa
kulkija saa kumarrella ja väistellä
seremonioiden jälkihämärää
hiljaisuus ei kaiuta ääntä

syksy muuttaa kylän savut kitkeriksi
nuudelikauppiaan katse kääntyy pois, lyhdyn alta varjoon

jätettyämme juhlan sulkeudumme omaan pyhyyteemme
toisiamme kuin kosketellen
lyhyt kulkue hämärtyy, muuttuu epäselväksi ja katoaa näkyvistä.
Kun taivaan vaalea nauha ei enää erotu polun yltä
otat uuden otteen, vyötäröltäni



Terve Maria armoitettu
Herra Sinun kanssasi
   sisältäni kantautuu sateen ääni
   lepattava pelko
   vangittu Papio okinawensis
Siunattu Sinä naisten joukossa
   valmistaudumme kuin näkymättömään tanssiin,
   aie paeta tunnetta, toteutukoon se tunne
Pyhä Maria, siunattu olkoon kohtusi hedelmä
   kastuneet hihani puuhedelmien keruusta painavat
rukoile meidän syntisten puolesta
   unissani saattavat meitä tapahtumat
   meren porttiin taipuvat aallot
   näen syvälle kirkkaat kivihelmet laivan pohjaa väistämässä
   Vanessa samurai ilmassa ajautuu tuuleen
   kuin käyttämätön kirjainmerkki, laskeutuu hänen olallensa
Jumalan Äiti
nyt ja hetkellä kun voitamme synnin
   etäisyydet kaatuvat ja häviävät
   vaate, jonka hänelle ojensin, avaan hänen päältänsä,
   kerään vyön, tuhannet kudotut onnen kuvat,
   on vain ajatus rakkaudesta
Amen




.
.
.©chr.







torstai 20. lokakuuta 2016

Peitteet

.
.
Siipien pesemisen päivä
ja levitän niiden värikkäät peitteet,
itse kannan Vesiportilta veden
kupillisen kaadan alkaen tyvestä
kupillisen, hennolla nokalla suin höytösädettä
parvi tarjoaa niskansa,
ruskea vuorenrinne pudottaa vanhoja pesiä
.
.
Copyright chr.

lauantai 8. lokakuuta 2016

Kun syys

.
.
Kun tuuli lopettaa tuulemisen
puu puulta kammattu uupumus
laskeutuvat pilvet
kylmästä säkenöivät jalkapohjat
valo muratin lehdelle,

kukat ymmärtävät syksyn
uudenkuun juuret
rukousnauhat sidotaan 
syntyneen varsan kaulaan
pyrähtää unohtunut lintu
hetken keinuva oksa,

taakka lasketaan maahan
maa ottaa vastaan
asteittain häviää lämpö
kun havuoksa, kun lehti, kun täyteys
pysähtynyt askel
haistaa maatumiseen, makeuden, 
hetken, hetken
kahisee joenmutkan ruovikko,

lampun liekki palaa tasaisesti
juomavesi loppuu maljasta
ikkunan kosteus pyyhitään hihaan
suu suulta pyyhitään suudelma
kuivan tasangon horisonttiin
pudonneet tähkät
.
.
copyright chr.